Eriarvoisuuden määritelmä

Tasa-arvon vastustajat eivät useinkaan myönnä vastustavansa tasa-arvoa, vaan sanovat jopa olevansa sen kannalla. He kuitenkin asettavat naisen eriarvoiseen asemaan kannanotoillaan ja toimenpiteillään, esimerkiksi seurakunnan virkoja täytettäessä. Vaikka myönnetään, että Jumala täyttää myös palvelijattaret Pyhällä Hengellä ja armoittaa heitäkin opettamaan ja johtamaan, katsotaan silti, että johtaminen ja opettaminen eivät kuulu heille. Sisarien yhtäläinen armoittaminen on nähtävissä Raamatun lehdillä ja seurakunnan historiassa. Tätä on mahdoton kieltää. Heidän syrjimien seurakuntaviroissa tai perheen sisällä on tasa-arvon vastustamista, vaikka se sanoin kielletäänkin.

Tasa-arvon vastustajat eivät mielellään käytä sanaa ylempi-, alempi tai eriarvoinen. He puhuvat järjestyksestä, ei kuitenkaan mielellään arvojärjestyksestä.

Tasa-arvon vastustajat eivät osaa tarkentaa, mitä he tarkoittavat miehen ylempiarvoisuudella tai päänä olemisella perheessä. Seurakunnallinen keskustelu alkaa tietysti seurakuntavirkojen jakamisesta. Väite kuuluu, että nainen ei saa opettaa eikä johtaa. Tasa-arvokeskustelun ei sanota edes kuuluvan tähän. Opettamiskiellon perustaksi haetaan kuitenkin luomiskertomus ja syntiinlankeemus, eikö silloin juuri puhuta tasa-arvosta, tai siis heidän käsityksensä mukaan eriarvoisuudesta.

Hierarkiaa perheessä miehen ja vaimon välillä on vaikea ymmärtää muuna kuin alistamishaluna tai käsityksenä naisen vähempiarvoisuudesta muuten. Tarvitaanko kahden yhtä kyvykkään persoonan välillä todellakin ylempi-alempiasetelma, että mies ja vaimo voivat täysipainoisesti elää lapsistaan huolehtien? Aviopuolisoiden välinen hierarkia taitaa olla vain veruke eriarvoisuuden perustaksi seurakunnassa.

Katso sivuni "Alamaisuus"!