Syntiinlankeemusta on pidetty yhtenä perusteluna naisen alempiarvoisuudelle. On väitetty Paavalinkin perustelleen naisen opetuskieltoa sillä, että Eeva petettiin. (1Tim 2).
Syntiinlakeemuskertomus sisältää määräyksiä ja toteamuksia. Esimerkiksi käärmeelle Jumala lausuu kirouksen ja profetoi vainosta käärmeen ja naisen jälkeläisen välillä. Samalla Jumala ilmoittaa, että mies on vallitseva vaimoaan. Huomattakoon myös, että ei puhuta yleensä miehistä ja naisista, vaan vaimosta ja miehestä.
Maa julistetaan kirotuksi ihmisen syntiinlankeemuksen vuoksi ja ilmoitetaan, että mies tulee syömään (tohel) leipänsä otsa hiessä.
Ihminen lunastettiin synnin tuomasta kirouksesta 1 Ms 3:15:n ennustuksen mukaisesti: vaimon siemen "on polkeva rikki sinun pääsi." Lunastus Kristuksessa purki pohjan kiroukselta Golgatalla. Raamatun lehdiltä ja ympäriltämme näemme, että lunastustyön hedelmä osin odottaa vielä aikaansa: Ihmisen rajallinen ikä on edelleen voimassa, tosin se korvataan iankaikkisella elämällä Kristuksessa. Uskova ei aina paranekaan kaikista sairauksistaan. Työn teko on usein edelleenkin otsa hiessä raatamista ja ohdakkeiden kokoamista. Lunastustyö ei jätä asioita meidän käsiimme, vaan olemme Jumalan käsien varassa.
Emme voi kuitenkaan vedota syntiinlankeemukseen ja väittää, että meidän kuuluukin sairastaa. Aina saamme rukoilla sairaiden puolesta, ja parantaminen tai parantamatta jättäminen on Jumalan vallassa. Voimme myös vedota lunastukseen ja pyytää siunausta työllemme "ohdakkeiden sijaan".
Jumala ei käskenyt miestä vallitsemaan vaimoaan edes syntiinlakeemuksen seurauksena, vaan totesi, että hän (langenneena) tulee näin tekemään. Älkäämme ihmisinä estäkö lunastuksen toteutumista silloin, kun se on meidän käsissämme. Emmehän tahallamme tee työtämmekään vaivalloiseksi, emme viljele orjantappuroita ja ohdakkeita. Annetaan kukin vaimoillemme se arvo, minkä Jumala hänelle sääti jo ennen syntiinlankeemusta: yhdenvertainen kumpani miehen kanssa hallitsemassa elämää ympärillämme.
