Avioliitto on Jumalan säätämä


Tasa-arvoajatus alkoi kiehtomaan minua erityisesti joulun alla kaksi vuotta sitten. Tuolloin kantaani kysyttiin puhelimessa, ja sanoin ympäripyöreästi, että olen asian suhteen melko vapaamielinen. Keskustelu johti siihen, että päädyin puolustamaan tasa-arvoa. Kun vetosin kulttuuriin, minulta tivattiin, että olenko samalla luopumassa myös perinteisestä avioliittokäsitteestä nykykulttuuriimme vedoten.

Oli ryhdyttävä tutkimaan, mitä Raamattu todella sanoo miehen ja naisen välisestä hierarkiasta. Yritin panna omat, puolelle ja toiselle horjuvat ennakkokäsitykset syrjään. Olin parhaillaan suorittamassa erästä eksegetiikkaan liittyvää kurssia arkisen työni ohella, joten asia sopi hyvin kuvioihini. Valitsin kurssini raamatunjaksoiksi tasa-arvoa vastustavien käyttämät 1 Korinttolaiskirjeen ja 1 Timoteuskirjeen jaksot. Tein niistä eksegeettiset selvitykset arvosanalla 100%. Katson myöhemmin liitänkö kyseiset, englanninkieliset työni tähän blogiin sellaisenaan.

Edelliseen puhelinkeskustelusarjaan viitaten mainittakoon, että kulttuuriin vedoten emme voi purkaa yhtäkään Raamatun ilmoittamista periaatteista. Avioliittoinstituutio on Jumalan säätämä. Se merkitsee Raamatun mukaan miehen ja naisen erottautumista isäsätään ja äidistään ja liittymistä yhdeksi. (1Moos. 2:24). Liitto on julkinen ja siihen tulisi liittää siunaaminen, 1 Tim. 4:1-5. Avioliittosäätämyksen kulttuurisidonnaisuudesta ei näy merkkiäkään Raamatussa. Ihmisluonto vietteineen edellyttää avioliiton rajoja. Lapset tarvitsevat avioliiton tuomaa turvaa, ja esikuvaa aikuisuuttaan varten. Avioliittoinstituution hylkäämisestä näemme ikäviä esimerkkejä ympärillämme. Pahinta siinä on viattomien lasten kärsimys.

Yhdenvertaisuuden omaksumisesta puolestaan ei ole mitään kielteistä seurausta, ellei siksi luetta miehen ylempiarvoisuuden menettämistä. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sen enempää miehen kuin naisenkaan luopumista identiteetistään. Mies on edelleen mies ja nainen nainen. Kysymys on keskinäisestä kunnioituksesta ja alamaisuudesta toinen toisilleen, ilman ylempi-alempi hierarkiaa. Kysymys on kummankin hyväksymisestä ja tukemisesta Jumalan antamien lahjojen mukaisesti.