Tulkintatapa, joka jättää kulttuuritaustan huomiotta, johtaa tulkintoihin, jotka ovat ristiriidassa Raamatun muun ilmoituksen kanssa. Kun unohdetaan, että Paavali antoi opetusta koskevan rajoituksensa Efeson naisille tiettynä aikana ja tietyssä tilanteessa, päädytään rajoituksiin, jotka estävät naisia palvelemasta kykyjensä ja armoitustensa mukaisesti.
Monet, jotka sanovat, että Raamattua on sovellettava kirjaimellisesti, kulttuurista välittämättä, noudattavat kuitenkin itse sitä valikoiden. Kieltävät, ettei nainen saa opettaa, mutta sallivat tämän kaunistaa itseään kullalla ja palmikoiduilla hiuksilla, eivätkä vaadi, että miesten pitää rukoilla joka paikassa kädet kohotettuna, vaikka sama jakso kirjaimellisesti näin käskee. (1 Tim. 2:8-14).
Entä jalkojen pesu? Jeesushan käski pestä toinen toistensa jalat, miksei pestä, vaikka käsky on aika yleisluontoinen. Miksi 1. Korinttolaiskirjeestä kelpuutetaan naisten "puhekielto", mutta naisten ei tarvisekaan verhota päätään, vaikka niin nimenomaan käsketään. Miksi miehillä sallitaan myös pitkiä hiuksia, vaikka sen pitäisi olla häpeäksi.
Kulttuurista piittaamaton tapa soveltaa Raamattua, jossa siis oikeastaan ei Raamattua tulkita ollenkaan, vaan hypätään suoraan sovetamaan, johtaa siihen, että Raamattua käytetään pelkkänä proof-tekstinä. Tällä tarkoitan sitä, että ei vaivauduta etsimään, mitä Jumala todella haluaa sanansa kautta Sanoa meille, vaan käytetään Raamattua omien mieltymysten pönkittämiseen.
Opettamis- ja johtamiskieltoa ei yleensä noudateta järjestelmällisesti. Molemmat toimet sallitaan yhteiskunnassa näidenkin puolelta, jotka vastustavat tasa-arvoa seurakunnassa. Nainen saa tuon tuostakin opettaa myös seurakunnassa, joku katsoo, että rajoitus koskee vain seurakunnan kokousta, joka sekin on tarkemmin määrittelemätön käsite. Lähetyskentillä saa nainen olla vaikka apostoli.
