Vanhan testamentin laki ja kulttuuri
Luullakseni olemme yksimielisiä siitä, että esimerkiksi Vanhan testamentin uhritoimituksia koskevia lakeja ei tule enää noudattaa, koska ne täyttyivät Kristuksessa. Onko kaikki muu Raamatussa sellaista, mitä tulee noudattaa kirjaimellisesti, siis tehden niinkuin tuolloin tehtiin? Daniel ystävineen päätti syödä vain vihannesruokaa (Dan. 1:12). Tulisiko meidänkin kieltäytyä liharuuasta? Jumalalle vihkiytyminen osoitettiin antamalla hiusten kasvaa valtoimenaan. Pitäisikö nytkin vihkiytyminen osoittaa samoin? Monet vastaavat heti, että se oli Vanhan testamentin aikaa, eivätkä ne enää kuulu meille. Toisten mielestä ne olivat kirjoitetut vain juutalaisia varten.
Uuden testamentin kulttuuri
Entä jalkojen pesu tai hiusten palmikoimiskielto Uudessa testamentissa? Uusi testamentti kehottaa orjia olemaan alamaiset isännilleen, jopa nurjille. (1 Piet.2:18.). Orjuutta ei määrätä lopetettavaksi, vaan sitä suorastaan tunnutaan suosivan Uuden testamentin lehdillä. Orjuuden puolustajat ovatkin käyttäneet Raamattua tukenaan. Tuleeko meidän siis alistua myös orjuuteen niin vaadittaessa, tai tilaisuuden tullen ottaa itsellemme orjia? Tekevätkö esimerkiksi afrikkalaiset isännät oikein ottaessaan lapsiorjia? Ei varmaan kenenkään uudestisyntyneen kristityn mielestä.
Onko siis niin, että joitakin Raamatun aikaiseen kulttuuriin liittyviä tapoja tulee noudattaa ja joitakin ei? Millä perustella valitsemme tai hylkäämme Raamatun kirjaimelliset kehotukset?
Julistuksemme ydin
Meidän on etsittävä vastausta pohtien, mitä meidän on käsketty julistaa. Jeesus sanoi, että evankeliumi tulee saarnata kaikille kansoille. Meidän tulee myös opettaa opetuslapsia pitämään Jeesuksen antamat opetukset. Apostolit pyrkivät pysymään tehtävänsä ydinasiassa. He varoivat asettamasta minkaanlaista estettä evankeliumille. Jos he olisivat saarnanneet suorin sanoin orjuutta vastaan, siitä olisi noussut valtava riitakysymys, ja evankeliumin ydin olisi jäänyt varjoon. Lisäksi seurakuntaa olisi vainottu entistäkin enemmän, ehkä sen sietokyvyn ylittäen.
Julistaessamme evankeliumia on muistettava, mitä meidän tulee välittää vastaanottajille. Usein lähetyssaarnaajat ovat pitäneet turhaan kiinni laulutyylistään ja jopa kirkkorakennuksen mallista,sillä seurauksella, että evankeliumi ei yksinkertaisesti ole juurikaan mennyt eteenpäin. Ehkä joitakin käännynnäisiä on syntynyt. Jalkojenpesua ja naisten päähineitäkin on tarjottu evankeliumin rinnalla. Näin evankeliumista on turhaan tehty ihmisille omituinen oppi ja vastenmielinen vastaanotettava. On yritetty välittää eteenpäin sellaista, mitä ei ole käsketty välittämään.
Jumala on kiinnostunut ennen muuta ihmisen sielun pelastuksesta, sitten myös ihmisen hyvinvoinnista ja onnesta sekä keskinäisestä rakkaudesta tässä nykyisessä maailmanajassa. On tapoja, jotka turmelevat ihmisen elämää ja jopa uskoa Jumalaan, näistä tulee uskoontulleita varoittaa.
Ikuiset periaatteet
Raamatun kuvaamat, sen aikaiseen kulttuuriin liittyvät tavat ovat väline, jonka avulla Pyhä Henki välittää meille jumalallisia periaatteita. Mainitut kulttuurilliset tavat ovat ikäänkuin kulkuneuvoja tai viestintävälineitä, joiden avulla Jumalan tahto annetaan tietoomme.
Esimerkiksi kertomus siitä, kun Jeesus pesi opetuslastensa jalat, välittää meille sanoman ja käskyn osoittaa rakkauttamme toinen toisillemme käytännön toimin. Kotiimme tulleitten vieraitten jalkojen peseminen meidän kulttuurissamme ei olisi ollenkaan rakkauden osoittamista. Kertomus jalkojen pesusta kuuluu siis myös meille, mutta meidän on löydettävä sen takana oleva jumalallinen ikuinen periaate ja sovellettava sitä niin, että periaate toteutuu!
Kaikkeen totuuteen
Kun ihminen sitten voitetaan Kristukselle pelkistetyllä evankeliumin julistuksella, hänet tulee perehdyttää koko Raamatun tuntemiseen ja opettaa hänet tuntemaan kaikki jumalalliset periaatteet koskien taivasta ja maata. Hänet tulee ohjata tuntemaan Raamatun opetus ihmisten tasa-arvosta: kenelläkään ei ole oikeutta orjuuttaa toista, eikä orjuuteen saa alistua. Tuskinpa kukaan kristitty katsoo Pietarin ja Paavalin määräyksiä alistua orjuuteen enää meitä sitoviksi. Sen sijaan moni pitää muinoin tietyille naisille annettua käskyä alistua miehen alamaisuuteen yksipuolisesti naisia sitovaksi kaikkina aikoina kaikkialla, tulkiten sitä usein omalla ankaralla tavallaan.
Vanhan Testamentin aikoina mies, syntiinlankeemuksen seurakusena, oli hypännyt pois Jumalan suunnitelmasta ja alkanut vallitsemaan naista. Uudessa testamentissa näkyy vielä jäänteitä patriarkaalisesta, Jumalan tahdon vastaisesta, kulttuurista. Hienovaraisesti ja maltillisesti, varoen asettamasta estettä evankeliumille, apostolit alkoivat kuitenkin sitä jo purkamaan hyväksyen naisia tuomaan esiin jumalallisia totuuksia (profetoimaan) ja palvelemaan johtavissa tehtävissä seurakunnissa.
Nyt 2000 vuoden jälkeen meidän tulisi olla jo paljon pitemmällä, varsinkin kun kristinusko on murtanut yhteiskunnallisia kahleita. Aika tasa-arvojulistukselle on nyt erittäin suotuisa. Asian ytimessä tosin nytkin on pysyttävä, mutta samalla ajakaamme evankeliumin täysillä valoilla entistä rohkeammin.
Vastustajien väitteitä 7.2. 2012
Kulttuurin huomioiminen 29.1. 2012
Tarvitaanko raamatuntulkintaa 13.1.2012
Alamaisuus 4.12. 2011
Eriarvoisuuden määritelmä 3.1. 2012
Apu vai autettava 2.12. 2011.Ongelmana erilaiset tulkintaperiaatteet 13.12. 2011.
Sanan pää merkitys 7.11. 2012.
Jumalan vai ihmisen ajatukset? 29.12. 2011.
Tasa-arvon historiaa. 29.12. 2011.
Vastustajien väitteitä 26.1 2012.
Tulee kuunneltua usein Petraa:
http://www.youtube.com/watch?v=IuFvhjEO0Ao&noredirect=1
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=4G9P-qWKjvg
Mielenkiintoinen profetia Saulista
http://www.youtube.com/watch?v=VZsztI0q6ZU&feature=youtu.be
Kaunis kappale pa ruski
http://www.youtube.com/watch?v=XVaUpQsofvE&feature=related
