Lue Raamattua niin kuin se on kirjoitettu

Seuratessani  keskustelua ja opetuskirjoituksia naisen asemasta seurakuntavirkoihin nähden, mieleeni nousi kysymys raamatuntulkinnasta: Onko Raamattua luettava niin kuin se olisi kirjoitettu suoraan meille vai niin kuin se on kirjoitettu? Tällä tarkoitan sitä, että onko esimerkiksi Paavalin 1. Kirje Timoteukselle luettava ikään kuin se ei olisikaan kirjoitettu Timoteukselle, vaan esimerkiksi suoraan oman seurakuntasi nuorisopastorille, tai vaikka sinulle, omaan osoitteeseesi. Tämä lähestymistapa olisi helppo: silloin voisit vaatia miehiä rukoilemaan joka  paikassa kädet kohotettuna ja naisia kaunistamaan itseään muulla kuin palmikoiduilla hiuksilla. Tietenkään et sallisi naisen opettaa missään, ainakaan seurakunnassa.

Olisiko se sittenkään helppoa? Lisäksi on huomattava, että tämä lähestymistapa jättäisi huomiotta muun muassa saman kirjeen toisen jakeen, joka ilmoittaa, että kirje on kirjoitettu Timoteukselle. Ottaessamme huomioon myös kirjeen alun, joudumme tarkkailemaan sitä tilannetta ja kulttuuria, missä Timoteus eli.  Siinä viitataan Efesoon, mikä johtaa meitä tutkimaan silloista tilannetta ja kulttuuria Efesossa. Samasta kirjeestä ja muualta Raamatusta saamme paljon tietoa tuosta ajasta.  Päädymme kokolailla samaan ähestymistapaan mitä Deborah M. Gill ja Barbara Canvaness edustavat Ristin Voiton Nro 9 kirjoituksessaan.

Peräänkuulutan viimeksi mainitsemaani lähestymistapaa Raamattua tulkitessamme, muutoin joudumme kyllä purkamaan letit päästä, lirauttamaan hieman viiniä juomaveden sekaan ja komentamaan sisaret pois monista Jumalan heille antamista palvelustehtävistä.

Uskon edelleen vahvasti, että seurakunnan palvelutehtävät tulee jakaa kunkin kutsumuksen perusteella sukupuolesta riippumatta. Jumalan tahto ja hänen antama kutsumus ovat ainoat oikeat kriteerit myös seurakunnan johtajia tai opettajia valittaessa.