Foibe

FOIBE OLI ARVOSTETTU NAINEN KENKREAN SEURAKUNNASSA

Olavi Kokkonen toteaa mielipidepalstalla (RV 21), ettei Room. 16:1-2 anna mitään kuvaa Foiben johtamisesta tai sijoittumisesta johonkin johtoportaaseen. ”Kahdesta jakeesta selvinnee jotakin vain hänen henkilökohtaisesta työstään seurakunnalle ja Paavalille. Sellainen ei vaadi mitään johtoasemaa”, Kokkonen toteaa. Noissa jakeissa Paavali kuitenkin suosittelee Foibea vastaanotettavaksi sellaisilla sanavalinnoilla, että en välty ajatukselta, että kyseessä oli seurakunnan keskellä merkittävässä tehtävässä oleva nainen, josta vastaanottavan seurakunnan oli syytä pitää huolta myös aineellisesti. Paavali täsmentää Foiben olevan Kenkreassa olevan seurakunnan diakoni, palvelija, ei siis vain yleisesti ”eräs (Kristuksen) palvelija Kenkrean seurakunnasta.”

Foibe oli erittäin suuresti arvostettu nainen seurakunnassa. (IRTSK). Hänen uskotaan toimittaneen Roomalaiskirjeen perille.

Paavali sanoo Foiben olleen hänelle ja seurakunnalle avuksi käyttäen sanaa prostatis. Kreikankielessä prostatis tarkoitti ainakin henkilöä, joka auttoi ja puolusti muukalaisia. Prostatis-sana esiintyy verbinä (proisteemi) 1 Tim.5:17:ssa. Siellä se merkitsee "hallita" seurakunnan vanhimman ominaisuudessa, joka teki työtä opettamalla ja saarnaamalla. Verbimuoto esiintyy myös Room.12.8:ssa ja 1 Tess.5:12:ssa, missä se tarkoittaa johtaa. Eräs sanakirja toteaa, ettei prostatis-sanaa, (joka ei esiinny muualla UT:ssä,) tule tulkita ”teknisesti, viitaten johtajuuteen”, argumentoimatta kuitenkaan miksi ei. Eräs runsaasti esimerkkejä sisällyttävä klassisen kreikan sanakirja tuntuisi välttämättä sisällytävän prostatis-sanaan ja sen johdannisiiin auktoriteettiä ja johtamista. Plinius nuorempi (104j.Kr.) kertoo, että hänen alueellaan kristillisen seurakunnan johtajina oli kaksi palvelijatarta, joita nimitettiin diakoneiksi.

Prostatis-sana on käännetty hepreankielisessä UT:ssä sanalla ezer, apu. Koska Eeva luotiin Aadamille ezeriksi, Petri Paavola väittää verkkosivullaan, että prostatis-palveleminen on ”auktoriteettien alle nöyrtyvää palvelevaa auttamista”. Niinpä Paavolan mielestä Foibe ei voinut olla seurakunnan johtaja. Paavola lukee oman käsityksensä naisen miestä alemmasta asemasta 1. Mooseksen kirjaan ja selittää siten Paavalin tekstiä Foibesta. Ezer-sana ei itsessään puhu alempiarvoisuudesta, koska Jumalaakin sanotaan VT:ssä Israelin ezeriksi.

Seikka, että jotkut sanakirjat, kuten Novumin sanakirja, pitävät diakonos-sanaa myös femiininä, voi perustua ennakkoasenteeseen, jonka mukaan Foiben seurakunnallista asemaa on väheksytty. Mainittu sanakirja tosiaankin kategorisoi diakonos-sanan sekä feminiiniksi ja maskuliiniksi. Feminiinistä esiintymää sanakirja ei kuitenkaan löydä muualta kuin Room. 16:1:stä. Sanakirjan toinen ehdotus, Room.16:27, ei sisällä koko diakonos-sanaa.

Kokkkosen syytös, että Hyvönen lisää tekstiin maskuliinisen artikkelin on aiheeton. Hyvönenhän vain ilmoittaa diakonon-muodon nominatiivin maskuliinisen artikkelin kanssa. Paavalin opetus seurakunnan johtajista on ristiriidassa Foiben aseman suhteen, mikäli oletetaan Paavalin opettaneen, että diakoni voi olla vain mies.

Teksteihin ymppäämistä ja eisegeesiä esiintyy. Omia käsityksiä on viety sanakirjoihin ja jopa alkuteksteihin. Omaperäisiin selityksiin joudutaan myös silloin kun johtamis-käsite kategorisoidaan omien ennakkoasenteiden valossa. Perinteinen näkemys hyväksyy naisen johtamisen ja opettamisen, kunhan se ei ole ”auktoriteetin omaavaa”, tai ”miestä hallitsevaa”, tai presbyteros-johtamista. Tämän tapaisia käsitteitä voi ymmärtää vain vahvalla ennakkoasenteella ja sittenkin niiden määrittäminen on erittäin vaihtelevaa selittäjästä riippuen.

Lähteitä: Exegetical Dictionary of the New Testament, A Greek-English Lexicon, Novum Testamentum Graece.